Äidinkielen kirjoitin kahdesti. Ensimmäisen yrityksen kolumni taisi olla pakina, joka otettiin liian vakavasti. Lisäksi en osaa lainkaan kirjoittaa tekstitaidon vastauksia, sillä niissä omien oivallusten viljely ei ole suotavaa. Toisella yrittämällä tein esseen otsikkoaiheesta ”Kuka on luova?” Esseetekstini ensimmäisen kappaleen tunnustus: ”Minä olen psykopaatti. Minä olen uhka. Minun ei vittu tulisi asua oikeiden ihmisten yhteiskunnassa.”, antaa luvan odottaa hieman tavallisesta poikkeavaa kuvausta luovan ihmisen erityispiirteistä.
Maantieto onnistui ensi yrittämällä. Luinkin kokeeseen puoli vuotta, sillä etenkin luonnonmaantiede kiinnostaa ihan vaan yleistietona. Kulttuurimaantieteen kirjoja välttelin, mutta hyvä ystäväni Anni antoi minulle tyhjentävän kuvauksen kulttuurimaantieteestä yhdellä lauseella: ”Niillä alueilla on populaa, missä väkeä vetävät ominaisuudet ovat työntäviä ominaisuuksia voimakkaammat ja päinvastoin." Jokerivastauksista vietiin piste kummastakin, muuten vastaukset arvosteltiin riittävän kattaviksi.
Lyhkäisen matikan tein kahdesti. Ensimmäistä yritystä edeltävän iltana seisoskelin lainakirjat kädessä Kotivainion parkkipaikalla juoruten. Päälle kävin lenkillä ja nukkumaan mennessä vilkaisin kirjoja. Helpolta vaikutti, mutta seuraavana aamuna asiat jotenkin hankaloituivat. Siksipä valmistauduin hieman paremmin toiseen yritykseen, tällä kertaa toki omistin vain kahden kurssin kirjat, mutta niitä soveltamalla koe avautui kelvollisesti. Pitkän matematiikan kokeeseen osasin nimeni laittaa, tulos kolmen tunnin raadannasta ei tällä hetkellä suuremmin kiinnosta.
Fysiikan keksin kirjoittavani vajaa vuosi takaperin. Kävin muutaman kurssin ja lueskelin kirjoja ahkerasti.
Saatoin mie jonkun muunkin aineen kirjoittaa. Nyt on rakot käsissä. Tässäpä tälläinen blogiteksti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti