Hätähuuto periferiasta

Edellisen tekstin loppupohjustuksissa tuli jo paljastettua, että hakemamme nuorten MM-katsastukset järjestetään Pellon sijaan 592 kilometriä etelämpänä Porissa. Todennäköisesti tässä maastossa, sekä samalla tässä, tässä ja vieläpä tässä.

Meillä pitkä matka olisi sijoittunut tänne (länteen karttaa vierittäessä Kellostapuliin asti, etelästä Matalavaara, idästä koko Haukiselkä ja loppuosa kaakkoon sijoittuvassa Karjalaisen Ylisenpääntievassa). Alueella on järjestetty yksi kisa, Lapin aluecup, noin vuonna 2001 Kitulan Voiman isännöimänä. Tai siis 20 neliökilometrin kartasta 2 neliökilometrin alueella tuolla Kellostapulin ja Lamun suunnalla. Muilta alueilta ei ole peruskarttaa tarkempaa tekelettä ennen vuotta 2009 tehty.

Keskimatka olisikin sitten järkätty lähes loppuunkolutussa Karjalaisentievassa, jossa järjestettiin PSM-viesti syksyllä 2002. Käytetty kartta oli silloin toki noin vuodelta 1993.

Olisin toiminut katsastusten ratamestarina. Ylimielisenä ihmisenä tiedän, että kenelläkään suomalaisella ei ole nuorten arvokisojen vaatimuksista vastaavaa kokemusta.

On oikein, että Rastikarhut tarjoavat nerokkaasti nuorten MM-katsastuksiin Tanskaan suhteellisen relevanttia maastoa. Sen suhteellisen kova käyttöaste vain pilaa katsastusten arvon. Maasto on monille äärimmäisen tuttu!

Rehellisesti tunnustettakoon, että ensi kesän nuorten MM-edustaja Taneli on käynyt keskimatkalle suunnitellussa maastossa useamman kerran, vaikka Taneli toki asustelee 70 kilometrin päässä Karjalaisentievoista. Itseluottamuksen kannalta onkin hyvä juttu, että Taneli juoksee itsensä MM-joukkueeseen muualta kuin Pellosta.

Olen varma, että nuorten MM-katsastusten pitopaikan valinta johtui ainoastaan Porin "edullisemmasta" sijainnista Pasilaan katsottuna kuin itse maastoista ja radoista. Katsastuksia ei haluttu Pelloon, koska Pello on periferiaa.

Olen kirjoitellut vastaavista tapauksista ennekin. Ensimmäisenä tulee mieleen tämä suhteellisen vihainen uutinen.

Jotenkin tuntuu, että "liitossa" halutaan egoistisesti ajatella ydinalueiten etuja ja samalla kusettaa periferioita. Liitto itsessään ei toivottavasti ole mätä järjestelmänä, vaan joku/jotkut sen päättävistä elimistä näkevät maailman suhteellisen suppeana. Yksittäisillä henkilöillä on mahdollisuus oppia ja muuttua, järjestöillä itsessään ei pahus kyllä sellaista kykyä ole.

Urheilijana minä olen viimevuosina kuulunut "kultapossukerhoon" ja nuorena huippu-urheilijan minä olen monesta asiasta äärimmäisen kiitollinen "liiton" (lähinnä sen valmentajat ja valmennuspäällikkö) tuesta. Aika-ajoin vaan vituttaa lähipiirin puolesta. Ei riitä, että lumi peittää kotimetsät puolet vuodesta ja kisamatkat vievät vähintään puolet viikosta. Vielä pitää siihen päälle jäädä ilman liittojohtoista valmennustukea, onnistua katsastuksissakin etelän miestä paremmin...

Noh, tuskin tämäkään puheenvuoro mitään muuttaa. Siispä jatkamme taisteluamme tuulimyllyjä vastaan täällä jossain. Siksipä ensi kesän Tornionlaakson Rastipäivien ratamestarointi on hyvässä vauhdissa. Tavoitteena on kaiken tämän jälkeen osallistujamäärä, joka kattaa järjestelyistä seuralle aiheutuneet kulut. Se tarkoittaisi noin viidesosaa Helsingin Suunnistajien iltarastien normaalista osallistujamäärästä.

Nuorten MM-kilpailuissa Tanskassa menestymään mielijöille antaisin ehdotukseksi Pellossa harjoitusleirin pitämisen. Kun kuvittelimme vielä alkukesästä saavamme nuorten MM-katsastukset, teimme Empun kanssa Pellosta katsastuksia ajatellen harjoituskarttoja 32 neliökilometriä. Lisäksi rehelliset nuorten MM-katsastajat saavat ilman muuta harjoitella tuolla 25 neliökilometrin Tornionlaakson Rastipäivien kisa-alueella ennen kisojakin. Laadukkaita ja Tanskaan relevantteja harjoitusmaastoja on siis tarjolla kolmen viisitoistatonnisen A3:sen verran. Jokaiselle tulijalle lupaan kartat ilmaiseksi, ratoja ei pääse juoksemaan rastilipuille, mutta krepit sekä rastipukit löytyvät kaikista maastoista melko kattavasti. Tule jo tänä syksynä! Minulta voi kysellä, kuinka se onnistuu helposti ja halvalla.

Tässäpä Tornionlaakson Rastipäivien kisakartoista esimakua. Ratamestarina olen pyrkinyt kuuntelemaan pesupaikan neuvoja. Pitkä matka järjestetään tavallisesta poiketen launataina. Etenkin pääsarjoilla radat vastaavat oikeita pitkän matkan vaatimuksia viidentoistatonnin kartalla. Pisin rastiväli miehillä on noin neljä kilometriä lyhimmän jäädessä noin sataan metriin. Matkaa kertyykin yhteensä sellaiset reippaat 14 kilometriä.